Saunat

VIRPIÖ (1)

Virpiön sauna on tuotu Multialta Virpiön talosta. Sauna on rakennettu perimätiedon mukaan 1700-luvulla. Sauna muutettiin vuoden 1905 aikoihin pajaksi.

Multia kuuluu alueeseen, jonka taloissa oli suuria ja korkeita mallassaunoja. Lauteet olivat yleisesti kuusenjuurakoitten varaan rakennettuja. Hirsien siirron yhteydessä todettiin, että alkuperäisistä hirsistä ei ollut mahdollista saunaa rakentaa. Tästä syystä sauna rakennettiin alkuperäistä vastaavaksi uudesta puusta vuonna 1996. Vanhoja alkuperäisiä hirsiä on asetettu seinälle nähtäväksi. Niitten erityispiirre on sulkanurkka ja puuaineksen järeys.

Saunan ulkomitat ovat 5,2 m x 5,2 m, sekä sisäkorkeus n. 3,5 m. Hirsien saumoissa on karhunsammalta. Rakennustyön suoritti kirvesmies Heikki Nikonen apulaisineen.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2017.

Kummi vuodesta 2025: Harvia Oy

KAIJANMÄKI (3)

Kaijanmäen sauna on peräisin Keski-Suomen läänin luoteisosasta Karstulan kunnan Vahvasen erämaa-alueelta. Kaijanmäen talo sijaitsi korkealla mäellä. Ympäröivillä metsäalueilla poltettiin aikoinaan tervaa suurissa maahan kaivetuissa haudoissa.

Saunan vaiheista voidaan todeta se, että talon yksinään asunut isäntä kylpi saunassa vielä 1980-luvulla. Saunan rakenteen ja esineistön perusteella voidaan päätellä, että saunassa ei ole tehty merkittävässä määrin taloustöitä.

Sauna on rakennettu todennäköisesti 1920-luvulla. Saunan kiukaan ja lauteiden asento viittaa Pohjanmaan saunojen vaikutukseen. Sauna on eräs rajapyykki Pohjanmaan vanhojen saunojen savusaunojen esiintymisalueella.

Sauna muodostuu edessä olevasta riimasta ja yli 16 neliömetriä käsittävästä saunasta. Riiman alla pukeuduttiin, vilvoiteltiin ja säilytettiin polttopuita. Lauteet täyttävät peräosan ja niiden etureunaan on rakennettu laudoista umpinaiset kaiteet.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2022.

Kummi vuodesta 2018: Jämsän Seudun Osuuspankki

LAMPILA (4)

Lampilan sauna on sijainnut Multian kirkonkylän läheisyydessä pienen maatalon niityllä. Saunaa on siirretty kaksi kertaa. Se oli alkujaan saunana, sitten riihenä ja lopuksi autiona varastona pari vuosikymmentä. Sauna on rakennettu arviolta ennen vuotta 1900. Lampilan perikunta lahjoitti sen Saunamuseoon 1997.

Sauna pystytettiin kesällä 1999 Multialta peräisin olevan Virpiön saunan viereen. Saunan erikoispiirre on edessä sijaitseva tilava riima eli avokatos. Sisältä saunan lauteet noudattavat multialaista juurakoiden varaan tehtyä ratkaisua, jossa rakenteet elävät saunan painumisen mukana.

Multialla vanhat talojen saunat ovat olleet sata vuotta sitten erityisen suuria ja korkeita. Niitä on käytetty pellavien kuivaamiseen, maltaitten tekoon sekä muihinkin taloustöihin. Saunamuseossa Multian saunat kuuluvat parhaiden ja komeimpien saunojen joukkoon.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistuu vuonna 2026

Kummi vuodesta 2018: Kansainvälinen Savusaunaklubi – International Smoke Sauna Club

KÄKYENVUOREN SAUNA (5)

Käkyevuoren sauna sijaitsi alun perin Päijänteen rannassa. 1980-luvulla se siirrettiin Käkyevuorelle, lähelle vuoren päällä olevaa lähdettä. 2023 sauna tuotiin Saunakylään. Rakennus edustaa perinteistä paikallista saunarakentamista ja on lahjoitettu nykyiseen sijaintiin Isännäisen toimesta.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2024.

Kummit vuodesta 2022: Uimaseura Simförening ry, Jorma Hilliaho, Mikko Oikarinen, Matti Löppönen, Marja Tiirola, Matti Suomala, Mika Hietaniemi, Jussi Sorvari, Matti Similä, Jukka Juujärvi, Laukaan Puhtaanapito Oy, Pentti Ranta, Petri Laukkanen, Juha Käyhkö, Juhani Hämäläinen, Petteri Tyni

SIPARILA (7)

Tämä sauna on rakennettu Samuli Paulaharjun vuonna 1909 Valkjärveltä Siparilan kylästä tekemien muistiinpanojen mukaan. Siihen aikaan maasaunoja oli runsaasti eri puolilla maaseutua. Tämä sauna on ns. 1/3-maasauna, jossa ylin kolmannes on tehty hirsirakenteisena. Seinien alaosat ovat pystyriukuja.

Maasaunojen rakenteet vaihtelivat huomattavasti, koska sauna jouduttiin rakentamaan maaperäolosuhteitten ja käytettävissä olevien materiaalien mukaan. Seiniä tehtiin turpeista, kivistä ja riu’ista silloin, kun maaseinämät eivät pysyneet itsestään koossa. Katot tehtiin yleensä turpeista tuohilevyjen päälle.

Maasaunojen löylyn laatu on ollut perimätiedon mukaan erittäin hyvä. Tämä saattaa johtua saunassa vallitsevista sopivista kosteusolosuhteista sekä seinien ja katon hyvästä lämmöneristyskyvystä.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2020.

Kummi vuodesta 2017: Suomen Saunaseura – Finnish Sauna Society

METSÄSOTASAUNA (8)

Sauna on rakennettu samaan tapaan kuin erämaassa sodan 1939–45 aikana rintaman taakse saunoja tehtiin. Rakennuspuiksi kaadettiin mitä hyvänsä mitoiltaan sopivia puita, jotka alasivuiltaan tarpeen mukaan veistäen, kuorimattomina sovitettiin pitkänurkkaiseen koirankaulasalvokseen. Ylimittoja ei katkottu. Tilkkeenä käytettiin mitä tahansa sammalta. Tämä sauna on rakennettu pelkästään kirvestä ja puukkoa käyttäen, ilman sahaa, lautoja ja nauloja. Saunat olivat joko kivikiukaisia savusaunoja tai peltikamiinal­la ja savutorvella varustettuja.

Yksityiskohtia:
Katto yksilappeinen lakkakatto. Halais­puolikkaiden päällä on tuohikerros ja painoina turpeet. Välipohjaa ei ole. Lauteet on tehty halaispuolikkaista. Tuovioven saranaselkä ja tukipienat ovat yhtä puuta männyn latvasta. Kiukaan päällä ovat täintappuorret, joille heitettiin vaatteet. Sauna sortui v. 1999.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Metsäsotasaunan kopio valmistui Saunakylään vuonna 2025.

Kummi vuodesta 2018: Saunamestari Kilta ry

MUSTONEN (9)

Sauna on Kaavin pitäjän Sivakkavaaran Lepikkoahon pientilalta. Sen rakensi vuoden 1905 tienoilla Niilo Huovinen. Saunassa on myös kuivattu pellavia, tervattu rekiä, synnytetty ja kupattu. Naapurissa asui pitkään kuppari, ja sauna oli usein juuri tässä käytössä kauan sotien jälkeenkin.

Lauteet on poikkeuksellisesti sijoitettu sekä karsina- että peräseinälle.

Kuppausvälineitä olivat liina, sarvet ja rauta. Käytettiin myös kataja- ja leppävastoja.
Löylykappa on ollut yksipuinen, näreestä ja varustettu honkapohjalla ja katajavanteilla. Vastapinkkaan pantiin suolaa. Juhlapyhien vastoihin tehtiin kaksiosainen kiertopanta ja ripustussilmukka. Kylvyn jälkeen juotiin kaljaa, mehua tai piimäsintua ja syötiin potattikukkoa tai piirakoita. Juhlapyhinä oli laatikko- ja liharuo­kia.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2023.

Kummi vuodesta 2021: Uimaseura Simförening ry

HILTUNEN (10)

Sauna on Kaavin pitäjän Kortteiskylän Kokon tilalta. Sen rakensivat Antti Hiltunen ja Jussi Räsänen noin vuoden 1930 paikkeilla. Alkuperäisellä paikallaan sauna sijaitsi 60 metrin päässä päärakennuksesta mäen alarinteessä erillään pihasta.

Huomionarvoisia seikkoja:
Kiuas on verraten suuri, 160×160 cm ja holvattu suurten reunakivien varaan kiilamaisista pehmeistä kivistä. Löylykiviksi entiset omistajat valitsivat pellosta serpentiinikiviä. Saunaa käytettiin syksyllä russakantappoviikolla väliaikaisena asuntona, kun päärakennus oli kylmillään. Vielä 1930-luvulla saunassa poltettiin pelkästään pärettä. Yskän parantamiseksi on heitetty kiukaalle tervaa. Kylvyn jälkeen ei tavallisesti syöty, vaan juotiin kaljaa tai mehua. Juhlapyhinä saunan jälkeen syötiin esim. lampaasta tehtyä uunipaistia, lihakukkoa, lanttulaatikkoa ja piirakoita. Kota on tehty entisen saunan hirsistä. Talvivastat tehtiin juhannusviikolla lehdeksien teon kanssa kanssa yhtäaikaa tällöin eivät vastatarpeet olleet enää ”joutavoo rimpsua”.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2025.

Kummi vuodesta 2019: Taivaannaula ry

MIETTINEN (12)

Sauna on Kaavin pitäjän Niinivaarasta. Se on rakennettu todennäköisesti vuonna 1902. Rakentajina olivat Otto Leppänen ja Juho Toivanen. Pellavia kuivattiin, loukutettiin ja lihdattiin eli ”ripsuttiin” saunassa aina vuoteen 1946. Viimeinen lapsi tuli maailmaan saunassa Jatkosodan aikana.

Huomionarvoisia seikkoja:
Vanhan ajan mittasuhteet. Hirsiseinät ovat 4,5 m pitkät, mutta salvoksen korkeus ainoastaan 1,8 m. Alkuperin saunassa oli koko alalla maalattia. Lauteet ovat matalan hirsisalvoksen päällä. Hirsisalvoslauteet ovat itäistä vaikutusta. Ikkuna on pieni ja matalalla. Ovi on hyvin matala ja leveä. Kiuaskivinä oli käytetty vuolukiveä ja miikkaelinkiveä. Talvella vesi lämmitettiin haahlan varassa kiukaan päällä riippuvassa padassa. Orsilla ikkunan puolella kuivattiin puita seuraavaa lämmityskertaa varten.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2025.

Kummi vuodesta 2019: Tampereen Talviuimarit ry

VALLIUS (13)

Sauna on Kaavin pitäjän Sivakkavaaran Mustikka-ahosta. Sen rakensi vuonna 1942 Iivari Räsänen. Sauna on ollut lähes yksinomaan kylpykäytössä. Sauna edustaa hirsisuvasaunan rakentamisen viimeistä tyyliä. Tämän jälkeen saunat alettiin yleensä rakentaa savujohdollisiksi.

Yksityiskohtia: Jyrkkänokkainen ”salavamo”. Lauteet ovat pyöreiden patsaiden varassa, kokonaan irti seinästä. Talvella vesi lämmitettiin kiukaan edessä. Kuivat vastat säilytettiin pinkassa. Ennen saunaan menoa syötiin kevyesti. Saunan jälkeen juotiin kahvi. Vain juhlina syötiin saunan jälkeen. Kiuas on itäiseen tapaan ovinurkassa, suu keskilattialle päin. Parhaina lämmityspuina pidettiin leppäpuita, koska ne eivät räiskyneet ja saunaan tuli miellyttävä tuoksu.

Pyykki pestiin useimmiten saunassa vielä pitkälle 1950-luvulle saakka.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2019.

Kummi vuodesta 2018/2022: Sisusauna Oy, Lvi-urakE, H Laurell Oy & Kebe Oy

KÄHKÖNEN (14)

Sauna on Vaalan pitäjän Veneheiton kylästä. Sijaintipaikka on aivan joen varressa lehtipuiden suojassa. Lautakota sekä suuret ikkunat ovat uudempaa rakennustapaa.

Yksityiskohtia:
Kiukaan suu on peräseinälle päin ja lauteet peräseinällä kahdessa tasossa seinästä seinään. Laipio nousee ovelta peräseinälle päin. Tämä on melko harvinainen ratkaisu. Pesuastiana käytettiin 2-korvaista puista paljua. Tavallisesti saunottiin ainoastaan lauantaisin, mutta heinänteon ja puinnin aikana sauna lämmitettiin joka päivä. Vastat olivat aina kylvetettäessä mukana. Talvivastat tehtiin heinäaikaan ja ne säilytettiin navetan ladon orressa pareittain. Saunaa on käytetty palvisaunana. Viimeksi on palvattu vasikanlihaa vuonna 1965.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2021.

Kummi vuodesta 2018 : Jaakkolan tila (Värelän perhe)

TIKKALA (15)

Tikkalan sauna sijaitsi alun perin pienen metsälammen rannalla Korpilahden Tikkalan kylässä. Se siirrettiin vuonna 2025 Saunakylään. Saunaa ylläpitävät ja vaalivat Perinnesaunottajat ry:n jäsenet. Saunojille tarjotaan perinteistä vihdontaa osana suomalaista saunaperinnettä.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2025.

Kummi vuodesta 2025: Perinnesaunottajat ry

KORPELA (16)

Sauna on Ruoveden pitäjän Nenosesta Korpelan tilalta. Se on rakennettu todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä. Saunassa ehti syntyä moni talon sukupolvi. Talvella 1918 saunan vieressä kulki rintamalinja, ja sen nurkalla nakutti ”kuularuisku”. Sauna on lahjoitettu Saunakylään.

Yksityiskohtia:
Lautaet­einen on sivussa: katto samaa lapetta. Tämä on melko harvinainen ratkaisu. Ristisalvosta nimitetään ”tukkanurkaksi”, lauteita ”lavoiksi” ja pesuastiaa ”loikoksi”. Välipohja on vahvoista halaispuolikkaista. Pimeänä aikana on pidetty kynttilää ikkunalaudalla. Löylykiviksi otettiin rannasta nyrkin kokoisia kovia kiviä, jotka valittiin yhteen lyötäessä syntyvän ehjän ja helähtävän äänen perusteella. Saunassa on asunut aikoinaan ruotivaivaisia. Saunassa on kuivattu jyviä sekä palvattu lihaa ja paistettu tulen loimussa puualustalla juustoa. Talvivastat tehtiin nousukuun aikaan. Kylvyn jälkeen juotiin kaljaa ja syötiin viiliä, palvattua lihaa ja ohrasta veteen leivottua rievää.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2023.

Kummi vuodesta 2017: Japan Sauna Spa Association

KERTTULA (17)

Sauna on Kempeleen pitäjän Kokkokankaalta Kerttulan tilalta. Sen rakensi aivan 1900-luvun alussa Klaus Kerttula. Saunassa on myös palvattu lihaa, viimeksi 1940-luvulla.

Yksityiskohtia:
Sauna on poikkeuksellisesti rakennettu käsinsahatuista honkalankuista ristisalvokseen ja ponttiin saumat­en ja myöhemmin maalattu punamullalla. Se on savusaunaksi varsin pieni. Eteistä ei ole. Vilvoittelupenkit ovat olleet ulkosalla. Kiuas on ovenpielisopessa, suu perälle päin. Vesipata on keskellä kiuasta. Saunassa on lakeinen ja peräseinäräppänä. Lauteet ovat peräseinällä. Saunassa ei ole penkkejä eikä jakkaroita. Saunan pesussa on käytetty kuusenhavuluutaa.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2019..

Kummi vuodesta 2016: Saija and Ilkka Silen

RASINKANGAS (18)

Sauna on Kestilän pitäjän Mäläskän kylästä. Sen ovat rakentaneet Juho ja Vilho Rasinkangas vuonna 1941. Sauna tehtiin täysin samanlaiseksi kuin talon entinen saunarakennus.

Huomionarvoisia seikkoja:
Avoin katos päädyssä yhtenäisen pärekaton alla. Laipio suora lautalaipio. Rakennushetkellä käytettäviss olleista lasiruuduista koottu epäsymmetrinen ikkuna. Räppänä kummallakin sivuseinällä. Kylvettäessä on käytetty valaistukseen kynttilää. Lämmin- ja kylmävesisaavien nimityksenä pänikkä. Sauna on käytetty palvisaunana viimeksi 1970-luvun alkuvuosina. 

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2018.

Kummi vuodesta 2019: Pentti Tuohi and Ann Karhu

KANGAS (19)

Sauna on Tyrnävän pitäjän Ojakylästä. Saunan voidaan rakenteensa nojalla päätellä olevan 1800-luvun lopulta.

Huomionarvoisia seikkoja:
Sauna on kooltaan varsin pieni savusaunaksi. Laipio on 2-lappeinen lautalaipio. Ikkuna on pieni.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2021.

Kummi vuodesta 2021: Leustun Kaivu Oy

KURSULA (20)

Sauna on Tyrnävän pitäjän Keskikylästä Kursulan tilalta. Sauna on rakennettu todennäköisesti 1880-luvulla. Vanhimmille saunoille tyypillinen pieni ikkuna ja maapohjainen lautakota. Sauna on aikoinaan ollut kyläläisten yhteisenä palvisaunana. Sauna on lahjoitettu Saunakylään.

Yksityiskohtia:
Kota on alkuaan ollut oveton ja ikkunaton. Laipio on tehty vanhoista halaispuolikkaista. Lauteiden tasot on alun perin tehty kumpikin yhdestä puusta ja lauteet ovat koko peräseinän leveydellä. Saunan lämmitys on perinteisesti kuulunut talon emännälle, joka myös kantoi veden kiukaan keskellä olevaan pataan lämpiämään. Saunaa on käytetty pellavien kuivauksessa sekä lihan palvauksessa. Viimeksi on palvattu lihaa juhlapöytiin 1950-luvun alkuvuosina. Kylällä on ollut oma kuppari, joka on käynyt myös tässä saunassa. Sauna oli kerran syttyä palamaan, josta merkkinä hiiltyneet seinät.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2021.

Kummi vuodesta 2019: Pispalan Saunayhdistys ry

LEPPÄJÄRVI (24)

Sauna on Enontekion pitäjän Leppäjärven kylästä. Sen on rakentanut Benjami Leppäjärvi 1920-luyun alkuvuosina. Se on pohjoissuomalaiseksi saunaksi suhteellisen suuri.

Huorionarvoisia seikkoja:
Hirsien veistojälki karun kaunista. Tilkesammalena on käytetty alunperin koskisammalta. Valaistukseen käytettiin omatekoista kiilua, joka tehtiin siten, että pieneen lasipulloon pantiin petroolia ja siihen pellin ympäröimä joko verkainen tai villasarkainen sydän. Lauteiden istuintason paikallisena nimityksenä on laari. Saunan lämmityksestä huolehtivat naiset. Kesäisin saunottiin lauantaisin, mutta talviaikaan ei aina joka viikko.

Saunassa on kylvetty jatkuvasti vuoteen 1976 saakka, sen jälkeen ainoastaan satunnaisesti kesäisin.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2025.

Kummit vuodesta 2020 : Eija ja Risto Elomaa

TAIVALKOSKI (25)

Sauna on Taivalkosken pitäjän Ala-Loukusan kylästä. Rakennus on muistitiedon mukaan salvottu 1800-luvun puolella. Perinteisen rakennustavan mukaan ei ollut tärkeää tasata hirsien päitä eikä kattomalkojenkaan tarvinnut olla yhtä pitkiä.

Yksityiskohtia:
Ovi on varsin matala ja suhteellisen leveä. Katossa on alimmaisena ohut riukukerros, sen päällä vahva kerros tuohia ja päällimmäisenä harjalla pareittain puutapeilla yhteenkiinnitetyt malat. Laipio on karkeista halaispuolikkaista. Lattialla on irtolautoja ovelta peräseinälle päin. Lauteiden alunen on maapohjainen. Kookas kiuas on suu perälle päin ja lauteitten ylätaso on hyvin leveä.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Saunakylässä kunnostus valmistui vuonna 2025.

Kummi vuodesta 2020: Probis Solutions Oy

KUNNOSTETTAVANA OLEVAT SAUNAT

JÄYKKÄLÄ (2)

Jäykkälän sauna on siirretty Jämsän Edesniemestä vuonna 2020. Sauna sijaitsi alkuperäisellä paikalla torpan pihassa, sauna oli tyypillinen kuivan maan sauna. Se on ainoa pyöröhirsistä rakennettu sauna Saunakylässä ja selvästi torpparin omaa käsialaa. Sauna säilytetään museo saunana.

Kummi vuodesta 2020: Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy

KORPILAHTI (6)

Sauna on Korpilahdelta. Sen rakensi Särkijoen tilan torppari Kalle Laitinen vuonna 1921. Sauna on samanlainen kuin tilan aiempi sauna. Saunassa on myös kuivattu pellavia ja maltaita, palvattu lihoja, kupattu ja hierottu. Viimeisen kerran saunassa kylvettiin vuonna 1955 ja palvattiin vuonna 1957.

Yksityiskohtia:
Saunassa on kolmesta orresta muodostuva mallasparven ja lauteiden kannatusrakenne. Portaat nojaavat peräorteen. Penkit ovat pyöreiden pölkkyjen varassa. Peräpenkki on ollut rohkapenkkinä pellavia riivittäessä. Vesi on lämmitetty kiukaan edessä pataorresta riippuvan haahlan varassa olevassa padassa. Vanhojen uskomusten perusteella saippuaa ei saanut viedä saunaan. Kuivat vastat pinottiin säilytykseen ladon nurkkaan. Alaräppänä suljettiin liukulaudalla, mutta yläräppänään pantiin saunomisen ajaksi vain väliaikainen tuke. Kiukaan löylykivet uusittiin tavallisesti 2–3 vuoden välein. Vasta oli oltava aina saunoessa mukana. ”Vallan köyhää, kun ei ole vastaa. Mekollako on kylvetettävä?”

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Kummi vuodesta 2017: Suomen Saunaseura ry

HARJU (11)

Tämän saunan rakensivat Jeremias Salonen ja Niklas Lahtinen 1900-luvun alussa Jyväskylän Taka-Keijossa sijaitsevan Harjun talon pihaan. Sauna on varustettu hämäläiseen tapaan korkealla kylpy- ja mallasparvella. Parvi on kolmen poikkiorren varassa. Saunan rakentamiseen käytettiin puretuista rakennuksista tuotuja hirsiä.

Saunan lämmitti perheen äiti yleensä lauantaisin. Puintiaikaan kylvettiin kuitenkin joka päivä.

Saunaa käytettiin kylpemiseen 1950-luvulle asti. Saunassa on kylpemisen lisäksi palvattu lihaa sekä kupattu. Vesi lämmitettiin haah­lassa riippuvan padan ja kiukaan sivuun sijoitetun kierukalla varustetun puusaavin avulla.

Saunan erityisiä piirteitä ovat vahva kiilakiviperustus, mallasparvi sekä etuosan avokatos eli riima.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Kummi vuodesta 2017: Keski-Suomen Liitto ry

PALOJÄRVI (21)

Sauna on Enontekiön Palojärveltä. Perimätieto kertoo, että rakennuksen on pystyttänyt Alpo Suonttavaara vuonna 1764. Viimeksi saunassa kylvettiin 1979.

Yksityiskohtia:
Kattoaineina halkais­tut mäntypuolikkaat, tuohikerros ja päällimmäisenä turve. Välipohjaa ei ole. Kiuas on oikeassa perä­sopessa, suu ovelle päin. Tämä lienee vanhin kiukaan sijoituspaikka. Seiniin on tehty monen­monituisia merkintöjä. Saunassa ei ole perä­seinäräppänää, vaan lakeistorvi. Merkittyjen vuosilukujen mukaan rakennusta on siirretty ainakin vuosina 1865 ja 1931. Viimeinen siirto oli pihapiiristä kauemmaksi Palojärven rantaan. Vesi lämmitettiin kesäisin rannassa olevassa padassa.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Kummi vuodesta 2021: Säilyke Herttua Oy

MOSKUVAARA (22)

Sauna on Sodankylän Moskuvaarasta. Se on todennaköisesti rakennettu 1880-90 tienoilla. Lapin sodassa 1944-45 saksalaiset käyttivät saunaa komentopaikkana. Palattuaan 1945 evakosta moskuvaaralaiset saattoivat todeta, että vain sauna oli jäljellä rakennuksista. Muut oli poltettu. Seuraavat vuodet sauna oli asuinrakennuksena. Saunan seinästä on tukittu aukko; sen paikalla oli asuntokaudella ikkuna.

Yksityiskohtia:
Katon alimpana kerroksena ovat tiu’ut ja halaispuolikkaat, näiden päällä tuohi ja päällimmäisenä turve. Välipohjaa ei ole. Ikkunaa ei ole, vaan saunominen on ollut pärevalon, myöhemmin öljytujun eli kiilun varassa. Ovi on päätyseinän syrjässä. Tämä on itäistä vaikutusta. Ovessa on puusarana. Lauteet ovat peräseinällä. Laudelankut ovat kiinnitetty seinään hakattuihin loviin ja tuettu keskeltä. Erillinen jalkataso puuttuu. Vesi on lämmitetty saunan vieressä olleessa riukukodassa. On kylvetty myös pihlajavastoilla. Kylvyn jälkeen juotiin yleensä kirnupiimää eli harmajaa ja syötiin kuivattua, suolattua tai palvattua kalaa tai lihaa. Juhlina juotiin sahtia ja syötiin lisäksi perunoita ja kastiketta tai keittoa. Kiuas on pohjoisten alueiden tapaan koottu liuskekivistä. Suu on peräseinälle päin. Peseydyttäessä ei käytetty harjoja tai sieniä, vaan ihoa hangattiin omalla vastalla ilman saippuaa. Saunassa on kylvetty satunnaisesti kesäisin vielä 1960-luvun lopulla.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Kummi vuodesta 2021: Tannerservice Oy

ISO-HONKA (23)

Sauna on siirretty kesällä 1993 Muuramen Saunamuseoon Varsinais-Suomesta Karinaisten kunnasta. Sauna on tyypiltään hyvin vanhakantainen, johon viittaa kiukaan ja lauteitten sijainti peräseinällä. Vastaavia saunoja on esiintynyt Viron pohjoisrannikolla.

Saunan rakensi Matti Hurme vuonna 1918 keskikokoisen talon pihapiirin reunaan. Saunaa käytettiin kylpemisen lisäksi maltaitten tekoon ja pellavien kuivaukseen.

Saunan kiuas on tehty vanhasta tynnyristä ja lattia on valettu kalkkilaastista. Sauna jäi pois käytöstä 1955.

Lähde: Savusaunat Muuramessa, Risto Vuolle-Apiala (2000). Käytetty oikeudenhaltijoiden luvalla.

Kummi vuodesta 2018: Himoslomat Oy